Helsingin Sanomat

Keith Flint oli hulluttelun ruumiillistuma, hänen ansiostaan The Prodigystä tuli sukupolvikokemus

Keith Flint oli hulluttelun ruumiillistuma, hänen ansiostaan The Prodigystä tuli sukupolvikokemus
Keith Flint Prodigyn keikalla Helsingin Hartwall Areenalla lokakuussa 1997. KUVA: KARI KUUKKA

Kulttuuri | Kommentti

Keith Flint sai minut kiinnostumaan elektronisesta musiikista. Ilman Flintiä The Prodigystä ei olisi koskaan tullut yhtä suurta, kirjoittaa Arttu Seppänen.

VUONNA 1996 julkaistu Firestarter muutti kaiken.

The Prodigystä ja etenkin yhtyeen keula­kuvasta Keith Flintistä tuli ensim­mäisiä fanituk­sen kohteitani. Tuskin olisin 8-vuotiaana kiinnostunut elektronisesta musiikista ilman kohkaavaa Flintiä, jolla oli vahvat kasvomeikit ja erikoiset hiukset.

Halusin heti samanlaisen vihreän irokeesin kuin Flintillä. Niin kuin varmasti monet muut. En saanut.

YHTYE julkaisi maanantaina lausunnon, jonka mukaan Flint on tehnyt itsemurhan viikonlopun aikana. Hän oli kuollessaan vain 49-vuotias. Lausunnon allekirjoittajana on yhtyeen perustaja Liam Howlett, jolla on ollut suurin vastuu yhtyeen musiikin luomisessa.

Pianolla säveltävä Howlett osoitti jo The Prodigyn uran alkuvaiheessa, että hän kykenee luomaan tarttuvia melodioita sekä lainaamaan klassikkoteoksia. Melodiat yhdessä helposti tunnistettavan intertekstuaalisuuden kanssa tekivät yhtyeestä vastustamattoman konemusiikin ystävien parissa.

Esimerkiksi Out of Spacessa lainataan reggae-artisti Max Romeon Chase the Deviliä.

Howlett ei ollut kuitenkaan mikään keulakuva. Hänen kaltaisensa nörtti koneiden ja kiippareiden takana ei olisi synnyttänyt niin valtaviin mittasuhteisiin paisunutta ilmiötä, jollainen yhtyeestä kasvoi vuonna 1996 julkaistun Firestarter-singlen myötä.

JO siihen mennessä Prodigyn keikoilla hääri koko joukko kohkaavia tanssijoita, Keith Flint heistä kirkkaimpana tähtenä. Firestarterissa Flint kuitenkin lauloi ensimmäistä kertaa.

Kappale oli jo aika kaukana yhtyeen alkuaikojen ravekulttuuriin nojaavasta estetiikasta, vaikka kaikuja siitä oli yhä läsnä. Se, mikä alkoi underground-ilmiönä, oli yhtäkkiä musiikkitelevisiossa eli MTV:llä, ja Suomessa tietysti musiikkiohjelma Jyrkissä.

NÄHTYÄNI Firestarterin ikonisen musiikkivideon, jossa Flint riehui viemärissä kuin sekaisin mennyt Jim Carrey, hankin kaikki The Prodigyn levyt. Video on katsottu Youtubessa pian 100 miljoonaa kertaa.

Veljeni kiusasi minua fanituksestani: kai tiedät ettei se Flint tee mitään. Että se Liam tekee ne kaikki biisit, ja vieläpä tietokoneella.

Vähänpä hän tiesi. Howlett ei olisi kyennyt popularisoimaan The Prodigyä ilman Flintiä. Irvistelevä Flint oli 1990-lukulaisen hulluttelun ruumiillistuma. Hän oli keulakuvana riittävän rock, että elektroninen musiikki kelpasi myös muille kuin konemusiikin ystäville. Elektronisen musiikin tekijät olivat koneisiinsa ja levysoittimiinsa tuijottelijoita, mutta Flint ammensi ulkonäköään myöten räävittömästä punkista ja rockmusiikin historiasta.

Hän oli kuin konemusiikin Johnny Rotten.

ALBUMI ja eri genrejen sekamelska The Fat of the Land (1997) korosti Howlettin kykyjen sijaan yhtyeen solisteja eli Maximia ja Flintiä. Se nosti toden teolla raven valtavirtaan ja pois pimeistä tehdashalleista.

Se inhotti monia puritaaneja. Osa heistä näki Howlettin ja ylipäätään Prodigyn pettureina, jotka halusivat rahastaa vaihtoehtokulttuurilla. Vähän samaan tapaan kuin Bob Dylanin nähtiin 60-luvulla pettäneen folk-kulttuurin vaihtamalla akustisen kitaran sähkökitaraan.

The Fat of the Landilla soi koko­nainen keitos 90-lukua: jälki­grungea, new agea, räppiä, drum’n’­bassia, junglea, poppia. Se oli kuin suunni­teltu MTV:lle.

The Prodigystä ja etenkin The Fat of the Land -levystä tuli Keith Flintin ansiosta erottamaton osa sen ajan nuorten yhtenäiskulttuuria.

LEVYSTÄ tuli The Prodigyn suurin menestystuote, jota yhtye ei ole millään pystynyt ylittämään myöhemmin. The Fat of the Landilla yhtye ratsasti seitsemän vuotta, kunnes levyllä Always Outnumbered, Never Outgunned (2004) Howlett yritti palauttaa Prodigyn juurilleen, siinä onnistumatta. Flint oli tehnyt itsestään liian erottamattoman osan Prodigyä, että yhtye voisi menestyä enää ilman häntä.

Vuonna 2009 Prodigy palasi Invaders Must Die -levyllä, keulakuvanaan jälleen Flint. Siitä lähtien yhtye on ollut taas aktiivinen ja kiertänyt ympäri maailmaa. Vielä ei ole vielä tiedossa, aikooko The Prodigy jatkaa ilman Flintiä. Yhtyeen oli esimerkiksi määrä esiintyä tulevana kesänä Provinssirockissa.

Keith Flint asetti laulajana ja keulakuvana standardin, jota monet muut elektronista musiikkia ja rockia sekoittavat yhtyeet 2000-luvulla ovat seuranneet.



Jump to articles main | Prodigy main
The Prodigy 34 pcs sticker set

Big set of The Prodigy stickers. 15 different designs (2 of each) and total of 30 stickers. Sticker sizes vary from 9 cm to 3,5 cm. Order here >